Gluteeniton mansikka­täytekakku

pohjapelloilla6-kopio-
pohjapelloilla6-kopio-

Syntymäpäiväni ovat heinäkuussa. Silti muistan, että hyvät ystäväni pääsivät lapsenakin aina paikalle. Synttäreilläni oli joka vuosi loistavat tarjoilut. 12 vuotta vanhempi siskoni oli töissä Valiolla ja juhlissani tarjoiltiin yhtenä kesänä suklaanougat-jäätelöä oikeista tötteröistä. Kesäjuhlat ilman mansikkakakkua eivät ole mitkään bileet, joten äitini tai mummuni leipoi sellaisen tietysti joka vuosi. Olenkin kaivannut gluteenittomina vuosinani kunnon täytekakkua.

Ala-asteen ensimmäisinä vuosina juhlissani oli aina yksi poika, Mikko. Ekalla tai tokalla koulussamme järjestettiin tonttutanssit. En uskaltanut pyytää Mikkoa tanssiparikseni, ja reipas kaverini ehti ensin.

Äitini kuitenkin soitti opettajalleni ja pareja vaihdettiin. Tanssin siis pilipalipolkat Mikon käsikynkässä.

Löysin muutama vuosi sitten mökiltä kasan vanhoja piirustuksiani äitini kätköistä. Joukossa oli myös eräs postikortti, jonka sain samoihin aikoihin vuotta vanhemmalta Jurilta. Hän kertoi, että lentokoneessa oli ollut hyvää ruokaa ja Kanarialla lämmintä. Lopussa oli käsky: "Ps. Älä koske Juusoon!"

Juuso ja minä osasimme lukea ja kirjoittaa jo koulun alkaessa. (Pakko vähän kehuskella, että itsehän opin nuo taidot jo 4-vuotiaana.) Koska olimme ainoat, meidät pantiin käytävälle kahdestaan kirjoittamaan tarinoita, kun muut lausuivat luokassa tavuja 

aaa, uuu, au

. Juuso kuitenkin muutti ensimmäisen vuoden jälkeen Tampereelle ja tiemme erkanivat. Tavallaan ihan hyvä, koska sain kipinän aloittaa englannin opinnot muita vuotta aiemmin, enhän jaksanut hillua yksin käytävällä. Siitä tuli lempiaineeni koko kouluhistoriani ajaksi.

Kaikesta mustasukkaisuudesta huolimatta Juri toi minulle Kanarialta tuliaiseksi simpukkakorurasian. Se oli niin hieno, että panin sen kiertämään luokassa. Kostoksi Juri veti minulta tuolin alta.

Jos haluat tehdä vaikutuksen mielitiettyysi, suosittelen leipomaan hänelle tämän kakun. En suosittele laittamaan äitiäsi asialle.

Poikia en ole nähnyt kohta pariinkymmeneen vuoteen. Nimiä ei ole muutettu eli jos luette tätä Mikko, Juri ja Juuso, toivon, etten ole loukannut yksityisyyttänne. Olitte tosi kivoja.

***

Vatkaa 1 dl sulatettua voita, 1 dl kookossokeria, 0,5 dl sitruunamehua, 2 kananmunaa, 2 dl tummaa riisijauhoa* ja 2 tl leivinjauhetta taikinaksi. Kaada seos voideltuun vuokaan ja paista noin vartti 225 asteessa. Taikinasta tulee yksi ohuehko pohja. Voit joko leikata sen neljään osaan ja tehdä korkean kartion mallisen kakun kuten minä tai sitten paistaa pari pohjaa.

Vatkaa päälle ja väliin kookoskermaa. Täytä mansikka- ja banaaniviipaleilla. Koristeeksi sopivat mansikoiden lisäksi ihanan näköiset karhunvatukat.

*Riisijauhot saatu

Foodinilta

osana isompaa projektia, josta kuulette kesän lopussa lisää.