Tukholman tärpit

tukholma-3 kopio
tukholma-3 kopio
tukholma-2 kopio
tukholma-2 kopio

Olin keskiviikosta torstaihin minilomalla Tukholmassa ystäväni kanssa. Yhden yön reissu tuntui todella paljon pidemmältä, koska olimme koko ajan liikkeessä. Matka alkoi räntäsateessa tarpomisella. Kun pääsimme Story Hotellille (Riddargatan 6), tiskirätin kokoiset ja tuntuiset lumihiutaleet olivat huuhtoneet kaikki meikinrippeemme. Olimme ajatelleet kävellä Söderille, mutta idea vaihtui metromatkaan. Ystäväni oli miettinyt vielä aamulla ottaisiko aurinkolasit mukaan. Lomallehan sitä oltiin menossa! Niistä olisi kyllä itseasiassa ollut hyötä: uimalaseina. Slussenin pysäkikiltä kävelimme Fotografiskaan katsomaan kolmea valokuvanäyttelyä. Kävelimme suloisten puutalojen ohi portaille, joiden alapuolella Fotografiska odotti. Päätimme syödä ensimmäisenä lounaan museon kehutussa ravintolassa, koska olimme haukanneet aamupalan jo seitsemältä Suomen aikaa. Aulassa meille kuitenkin ilmoitettiin, että ravintolaan oli kahden viikon varausjono. Siispä takaisin portaikkoon, joiden yläpäässä odotti kasvisravintola Hermans.

REMONTISSA.

Ei helvetti. Räntä oli jo kastellut vaatteemme ja meinasimme pyörtyä heikotuksesta. Onneksi lähistöllä oli intialainen ravintola, jonka tulinen lammascurry oli itseasiassa oikein hyvä valinta siinä säässä. Hermans aukeaa jälleen huhtikuussa, jolloin voi suunnata osoitteeseen Fjällgatan 23B. Fotografiska osoitteessa Stadsgårdshamnen 22.

Kun punaviinit ja curryt oli kulautettu, suuntasimme jälleen portaikkoon. Eipä tee hetkeen mieli kävellä rappusia. Näyttelyt kierrettyämme jouduimme nimittäin tietysti kipuamaan ne vielä kerran ylös.

Seuraavalla Tukholman matkalla ajattelin tutkia Södermalmin hotellitarjonnan. Alue on kotoisampi kuin keskusta ja viihdyn siellä parhaiten. Kiinnostavimmat putiikit ovat mielestäni siellä ja kahvila- ja ravintolatarjontakin on hyvä. Kävimme olohuonemaisessa String-kahvilassa ja löysimme naapuriovelta kuvien toffeita valmistavan puodin. Toffeet räjäyttävät tajunnan ja sulavat suussa ihanan tahmeaksi kinuskikasaksi. Siis kerrassaan herkullista. Omia suosikkejani olivat tietysti ne, joiden päälle oli ripoteltu merisuolahiutaleita. Ei haittaa, että karamellit maksavat euron kappale. Pärlans sijaitsee osoitteessa Nytorgsgatan 38 ja String heti naapurikulmauksessa.

Grandpa on vuodesta toiseen lempiliikkeeni. Tällä kertaa en edes katsonut vaatevalikoimaa vaan keskityin kodintavaraan. Ostin messinkisen kastelukannun, jonka myötä toivon saavani jotain kukkaistytön tai puutarhatädin erikoisvoimia. Nyt olen nimittäin onnistunut tappamaan jopa kaktukset. Osoitteesta Södermannagatan 21 löydät alkuperäisen eli ensimmäiseksi avatun liikkeen. Mielestäni se on symppiksempi kuin Kungsholmenissa sijaitseva uudempi puoti.

Naapurikorttelista olisi löytynyt Wonderwall-julistekauppa, josta Story Hotellin seinätaide on hankittu. Tämä Zlatanin takapihalla otettu kuva olisi sopinut meille, mutta jäi kuitenkin hankkimatta. En nimittäin tiennyt julistekaupasta mitään ennen iltaa, jolloin olimme jo takaisin hotellilla. Julistekaupan löytää sekä netistä, että osoitteesta Närkesgatan 6. Kaupan nimi on helppo muistaa, jos on kuunnellut koskaan Oasista.

Hotellilla suuntasimme peiton alle ja mutustimme taivaallisia juustoja, jotka löysimme matkalla takaisin Slussenin metroasemalle. Pieni ranskalainen juustopuoti Androuet sijaitsee osoitteessa Götgatan 39. Alakerran baarista saimme pari lasillista hyvää viiniä. Koska alkoi taas sataa räntää, päätimme syödä illallisen naapurissa. PA & Co löydät osoitteesta Riddargatan 8 ja lista on täynnä herkkuja. Ystäväni kala oli tosin hieman kylmää ja oman annokseni maa-artisokat hieman liian hiiltyneitä. Mutta naapuripöydässä ruokaili Larsson-trilogiassa näytellyt Noomi Rapace ja pöytää odottaessa juomamme whiskey sourit olivat hyvät. Olen alkanut jopa rakastaa niitä karvasmanteleilta maistuvia säilykekirsikoita näin aikuisiällä. Eikä pieni hiillos pääruoassa haitannut menoa. Meinasin tosin jättää satoja euroja tippiä, koska näppäilin vahingossa pin-koodini jo siinä vaiheessa, kun masiina kysyi vasta juomarahaa. Se olisi kyllä harmittanut.

Seuraava päivä meni keskustassa pyöriessä. Järkytykseksemme PUB-tavaratalo lopettaa ja kodinosasto oli jo suljettu. Jäljellä oli muutenkin enää muutamia rekillisiä vaatteita. Onneksi MOOD oli viellä pystyssä, tosin he eivät tarjoilleet meille ensimmäisenä päivänä kuohuvaa ennen kello 11. Ruotsin laki ei hemmottele lentokentältä räntäsateessa raahautuvia matkalaisia. (Paitsi jos tunnet sampanjabaarin omistajan ja pääset osingoille maistiaispullosta. Those bastards.) Sen sijaan MOOD:in alakerrassa sijaitsevasta Vigårdasta saa erinomaisia hampurilaisia pitkin päivää. Hinta on edullinen (alkaen 70 kruunua) ja annokseen kuuluu salaatti ja ranskalaiset. Hampurilaiset saa gluteenittomina (tosin epäilen, että sämpylät ovat vehnätärkkelyksestä eivätkä luontaisesti gluteenittomista raaka-aineista valmistettuja). Vigårdan löydät Mäster Samuelsgatanin ja Norrlandsgatanin kulmasta.

Matka oli huonosta säästä huolimatta ihana. Tosin pidän kyllä edelleen Kööpenhaminasta Tukholmaa enemmän. Jotenkin tunnelma on kauttaaltaan rennompi. Mutta kuten sanoin, täytyy ehkä ensi kerralla hengailla vielä enemmän Söderillä. Tai kenties jossain vieläkin kivemmassa kapunginosassa, josta en ole kuullutkaan?

Ostin Pärlansilta myös ruusutippoja. Seuraavaksi täytyy kehitellä resepti, johon nitä voisi sujauttaa.