Kaupungin paras gluteeniton aamupala: The Cock

cock-12
cock-10
cock-13

Moni on varmasti lukenut The Cockista yhdestä jos toisestakin blogista. En ehtinyt hehkutuksen ensimmäiseen aaltoon, vaikka kävinkin syömässä ravintolassa pian sen avaamisen jälkeen. Täytyy nimittäin myöntää, etten ollut aluksi aivan vakuuttunut. Ensimmäisellä kerralla tulin syöneeksi vehnää, vaikka gluteenittomat ruoat oli tilattu etukäteen. Toisella kerralla gluteenittomuuteeni suhtauduttiin hieman penseästi. Kuulin vastaavia tarinoita myös parilta muulta tuttavalta. Koska The Cock oli hurmannut minut ajatuksen tasolla (miljöö on kerrassaan ihastuttava ja ruokalista houkutteleva), en yksinkertaisesti voinut jättää asiaa sikseen. En halunnut vain todeta tyytymättömänä, ettei paikka ehkä olisi sitten minua varten. Niinpä otin yhteyttä ravintolan perustajiin Richard McCormickiin ja Ville Relanderiin ja annoin palautetta.

Hyvä, että annoin.

Mielestäni hyvän ravintolan tunnistaa siitä, että henkilökunta on valmis ottamaan kritiikkiä vastaan. Miehet kuuntelivat. Richard kertoi, että gluteenittomuus (siinä missä muutkin erikoisruokavaliot) on heille itse asiassa tärkeä juttu. Voisi ehkä jopa sanoa sen olevan kunnia-asia. The Cockissa on esimerkiksi tarjolla erittäin hyvää kvinoa-riisipastaa, jonka maku vetää todella vertoja italialaiselle vehnäpastalle. "Aidomman" makuista tagliatellea en ole muualla maistanut.

Moni keliaakikko on sanonut minulle, että gluteenittomuuden trendi ärsyttää ja pelottaa. Kun asiakkaat voivat "sittenkin ottaa kakkua, koska se on niin hyvän näköistä", tarjoilijat saattavat erehtyä luulemaan, ettei tippa tapa, tai tässä tapauksessa murunen. Eikä se nyt ihan heti tapakaan (vaikka aiheesta aiemmin kirjoitettuani opin, että sekin on mahdollista), mutta voi aiheuttaa esimerkiksi ihokeliaakikolle seuraavana päivänä vesikelloja kasvoihin. Siksi pitää olla tarkkana.

Vahinkoja kuitenkin sattuu ja uskon uusiin mahdollisuuksiin. Keskustelumme jälkeen The Cock ei ole pettänyt kertaakaan. Ravintolasta saa mielestäni kaupungin parasta aamupalaa. Minut on viime aikoina löytänyt kulmapöydästä useana aamuna ystävän tai läppärin seurasta. Eilen Richard maistatti minulla kuvissa näkyvää flatbreadia, josta hän oli vihdoin kehittänyt gluteenittoman version. Täydellistä. Lehtikaalipesto, kananmuna, ricotta ja syötävät kukat saavat kenet tahansa aamulla hyvälle tuulelle. Niinpä söin saman annoksen jo heti tänään. Olen jopa alkanut juoda taas cappuccinon jos toisenkin, koska kahvi on uskomattoman pehmeää. Ystäväni hihkaisi tänään varmaan viisi kertaa, että miten se voikaan olla niin hyvää. Tosi juttu.

Olen kirjoittanut erikoisruokavalioista paljon Helsingin Sanomien kolumneihini. Kerran joku kommentoi, että ravintolat tulisi kieltää ruokarajoitteisilta. Älytön ajatus! Ravintolaelämyksiin on oikeus oli kyse sitten allergiasta, yliherkkyydestä tai omasta valinnasta.

Richard ja Ville ovat ymmärtäneet sen. Aivan mahtavaa. Nähdään aamupalalla!

EDIT: Gluteenittomat annokset täytyy muistaa tilata itse! Flatbread tai pasta ei siis ole automaattisesti gluteenitonta.