Vuosi 2016

raskaus.jpg

Kuten kuvasta näkyy, tämän vuoden päällimmäiseksi muistoksi piirtyy raskaus ja esikoiseni syntymä.  Tuo upea hetki oli jo lokakuun lopussa, mutta sen jälkeen olen pysytellyt visusti vauvakuplassani. Jos tämä olisi äitiysblogi, kuuluisi nyt kirjoittaa synnytyskertomus. Siihen en ryhdy, mutta kätilöiden kehotuksesta sanon tämän: synnytys oli minulle todella hyvä kokemus, kesti kaikkiaan vain muutaman tunnin ja palauduin nopeasti. Itsekin olin kuullut ja lukenut vain sellaisia kauhukertomuksia, että jo ajatus sai alkuraskaudesta jalkani veteliksi. Siksi päätin kunnioittaa kätilöiden pyyntöä ja levittää positiivista tarinaani. Ei se ole vain tuskaa, verta ja kyyneliä, vaikka toki niitäkin mahtuu jopa täyden kympin synnytykseen.

Olin kuvitellut jakavani raskausuutisen edes Instagramin puolella, mutta lopulta siitä tuli minulle jollakin tapaa pyhä ja henkikohtainen asia, enkä postannut uutista edes Facebookiin. Ei se toki salaisuus ollut, mutten myöskään kokenut tarvetta kertoa asiasta sosiaalisessa mediassa. Lapsi on kuitenkin tuonut muutaman asian bloginkin kannalta taas esiin, joten mikä ettei, kyllä se ainakin aavistuksen teksteihini vaikuttaa. Enkä ole muutenkaan pitänyt tätä aikoihin pelkkänä ruokablogina, vaikkei tarkoitus ole täysin vauvajuttuihin hurahtaakaan.

x     Olen jälleen maidottomalla ruokavaliolla. Vaikka tästä ollaan montaa mieltä, minä olen huomannut lehmänmaidon pois jättämisen helpottaneen tyttäreni vatsavaivoja. Nyt siis pohdiskelen jälleen maidottomia reseptejä.

x     Blogin nimi on jälleen ajankohtainen – en ole nimittäin aikoihin nukkunut yhtä paljon torkkuja.

Moni on pitänyt vuotta 2016 järkyttävänä. Ensin meni Prince, viimeisimpänä Prinsessa Leian näyttelijätär. Trump, Aleppo, Nizza ja Berliini. Mutta minulle tämä tulee aina olemaan rakkauden vuosi.