Raskauspahoinvoinnin taklaus

IMG_0076.PNG

Kirjoitin tovi sitten itsetunnosta ja sivusin postauksessa myös raskauspahointointia, joka kuihdutti minusta kolme kiloa. Kärsin etovasta 24/7-krapulasta ensimmäiset viitisentoista viikkoa. Yleensä puhutaan aamupahoinvoinnista, mutta minulle päivän ensimmäiset tunnit olivat siedettävimmät. Siksi yritin herätä aikaisin tekemään töitä. Välillä nousin heti kuudelta, koska lounaan jälkeen olin jo valmis nukkumaan, jos nyt ylipäätään mitään lounasta pystyin syömään. 

Enkä aina syönytkään – kunnes pyörryin eräällä apteekkireissulla raskausviikolla 7. Olin ostamassa raskausajan vitamiineja, kun yhtäkkiä tunsin pian pyörtyväni. Päätin rynnätä kadun toiselle puolelle Hesburgeriin syömään raskalaisia ja limua ensiapuna. Kun pääsin sisälle, rasvan katku löi vasten kasvoja ja meinasin oksentaa. Tiesin, että olen pian taju kankaalla, joten palasin apteekkiin ja pyysin päästä makaamaan takahuoneeseen. 

Seuraavassa hetkessä heräsinkin jo lattialta huolestuneen väkijoukon ympäröimänä. Paikalle kutsuttiin ambulanssi, ja kun kolme komeaa ensihoitajaa kärräsi minut pyörätuolissa paikalta, minua hävetti ja pelotti. Olin lyönyt pääni, mutta onneksi päivystyksessä selvisi nopeasti kaiken olevan kunnossa sekä minulla että vauvalla. Mutta siihen loppui syömättömyys. Episodin jälkeen söin pienen aterian vaikka väkisin.

Huomasin nopeasti, että päivystyksessä suositeltu sokerinen välipala teki oloni vain tukalammaksi. Mehukeitto ja keksit nostivat verensokerin kyllä nopeasti ylös, mutta sitten se sitten romahtikin jo päistikkaa alas. Edestakaisin sahaava olotila oli järkyttävä. Lopulta löysin kokeilemalla minulle sopivat välipalat ja päädyin syömään esimerkiksi pähkinöitä ja kauraleipää. Yhtenä viikkona vedin parin kilon pussin appelsiineja päivittäin. Kaverini nauroi, että se on varmin keino paljastaa raskausuutinen työpaikalla. Sama himo iskee ilmeisesti useampaankin odottajaan. 

Oikeastaan ainoat asiat, joita todella himoitsin appelsiinien lisäksi kuuluivat Suomessa vältettävien ruokien listalle: raakaa kalaa ja salmiakkia. Kana kuvotti ja sen haju sai minut yökkimään. Huvittavaa oli, että aloin pitää ruoanlaittoa vastenmielisenä, eikä fiilis ole vieläkään täysin hälvennyt. Nyt kyllä kehiin on astunut enemmänkin laiskuus. Teen helppoa, täyttävää ja yksinkertaista ruokaa - ja syön paljon sushibuffassa (hello hinta-laatusuhde). Siksi juuri nyt kirjoitan myös suosiolla jotain muuta kuin reseptejä. On niin paljon enemmän sanottavaa muista aiheista. Voit muuten jättää anonyymin vastauksen postauksen lopussa siitä, mitkä aiheet sinua kiinnostaisivat eniten. Ylläri vauva-aiheet ovat juuri nyt pinnalla omassa elämässäni, muttei hajuakaan kiinnostavatko ne ketään muita. Mutta ehkä lukijoissa onkin paljon vanhempia tai vanhemmiksi haluavia. Suurkiitos jo etukäteen!

Kaiken kruunasi lopulta matkamme Nizzaan, jossa saimme mieheni kanssa molemmat ruokamyrkytyksen. Ahhhhhh. Ranska oli ehkä muutenkin hieman haastava ruokamaa raskaana. Kasvisateriani päälle oli esimerkiksi yhtenä iltana vuoltu lisukkeeksi raakaa lihaa. Tietysti oma kielitaidottomuuteni ei auttanut asiaa. 

Raskauden ensimmäisinä päivinä intoilin kirjan kirjoittamisesta. Miten noudattaa raskausajan ravintosuosituksia ja niin edelleen. Koska se intohimo hiipui yhtä nopeasti kuin leimahtikin, vinkkini tulee nyt ja tässä, lyhyesti ja ytimekkäästi:

  • Syö sitä mitä pystyt ja sen verran kuin pystyt. Kuuntele himoja (suositusten rajoissa).
  • Lohturuoka on tärkeämpää kuin koskaan. Itse rakastin näinä viikkoina kotiruokaa ja lapsuuden suosikkeja, kuten pinaattilettuja.
  • Yksin syöminen on fiksua silloin, kun seuralaisen lautasen hajut ällöttävät.
  • Se on fiksua myös silloin, jos et vielä halua paljastaa raskautta lounasseurueelle. Hemmetin vaikea selittää, miksi yhtäkkiä en haluaisi sushille, kun ennen kävin syömässä sitä kolmesti viikossa. "Jooooo nykyään tykkään paljon enemmän noista tylsistä kasvisversioista. Ihan tosi. Lopetin raa'an lohen syömisen just eilen eettisistä syistä."
  • Älä murehdi, jos painosi hieman putoaa tai vastaavasti nousee epäsäännöllisen ruokarytmin vuoksi.
  • Jälkkäri päivälliseksi on ok. Ei tämä vaihe ikuisuutta kestä.
  • Muutama salmiakki silloin tällöin on ilmeisesti ok, vaikkei niitä raskaana suositellakaan. Sain kuitenkin neuvolasta synninpäästön, koska verenpaineeni oli niin matala. "5-8 karamellia päivässä on ok." Noudatin terkkarin ohjetta orjallisesti, vaikka nykyään salmiakin ja lakun epäillään aiheuttavan myös adhd:ta ja jopa lisäävän keskenmenoriskiä.
  • Turkin pippuri -jäätelöpuikko on sairaan hyvä.
  • Pahoinvointi loppuu kyllä aikanaan.
  • "Aikanaan" voi ilmeisesti tarkoittaa lähes mitä vain, mutta useimmiten toista kolmannesta. 
  • Jonkin ajan kuluttua on vaikea edes muistaa, miltä pahoinvointi tuntui. Veikkaan, että eka paha krapula muistuttelee siitä sitten joskus. Ei ole ollut ikävä!

Mikä sinua kiinnostaa lukijanani juuri nyt?
Voit ruksia useamman kohdan: