Totuus tatuoinninpoistosta

Tatuoinninpoistoprojektini on saanut tasaisesti kyselyjä, joten palataanpa vihdoin aiheen ääreen. Kuvat on otettu kännykällä ja ovat täysin käsittelemättömiä. Mahdollisimman aitoja räpsyjä siis nykyisestä tilanteesta.

Aloitin tatuoinnin poistamisen kyljestäni pari vuotta sitten. Ehdin käydä muistaakseni yhdeksän kertaa, kunnes tulin raskaaksi. Pidän taukoa vielä imetyksen ajan, koska poistoprosessissa mustetta vapautuu verenkiertoon. Se ei ole enää yhtä huono juttu vauvalle kuin raskausaikana, mutta ajattelin silti odottaa vielä. Muutenkin täytyy lihottaa hieman kukkaroa, tatuoinninpoisto kun on todella kallista puuhaa.

Kyllä, kerta maksaa noin 300 euroa ja liki kolmen tonnin jälkeen muste ei ole vielä kaikonnut läheskään kokonaan – paitsi nilkasta, jota aloin työstää vasta neljännellä kerralla, kun kuulin, että samaan hintaan voidaan poistaa kahta kuvaa.

Nilkan tatuointi oli huomattavasti vanhempi mutta myös muutenkin otollisempi poistettava. Sitä ei oltu hakattu yhtä syvälle, minkä huomaa myös siitä, ettei musteen häivyttyä paljastu valkeaa arpea. Pöllö on valitettavasti tehty sen verran rujosti alunperin, että se on vähän arpinen. Asia oli kyllä tiedossa jo aloittaessani, koska sen tunsi jo sormella tunnustelemalla. Viivat olivat koholla. En kuitenkaan odottanut yhtä valkeaa lopputulosta. Jotkut ajattelevat itse laserin aiheuttavan arpia, mutta siitä ei ole kyse (ainakaan omalla kohdallani).

Poistosta on siis hieman ristiriitraiset fiilikset: nilkasta näen, miten hyvin laser parhaimmillaan toimii. Jo muutamalla kerralla voi saada ihmeitä aikaan – tai sitten ei. Tuntuu, että vasta aivan viimeisillä kerroilla pöllö lähti haalistumaan ja tummansiniset sävyt ovat edelleen todella tiukassa. Toisaalta kyljen pöllö oli niin iso ja tumma möykky, että pidän siitä silti enemmän tällaisena vaaleana hailuna. Etenkin, kun tiedän jatkavani poistoa. Joku toinen taas sanoisi, että tatuointini on nyt todella ruma. Ja onhan se tavallaan.

Arpia voi kuulemma yrittää häivyttää lopuksi erityyppisellä laserhoidolla ja jotain kortisonipohjaista voidettakin niille voi kokeilla. Katsotaan sitten, kun saan projektin päätökseen.

Jos mietit poistoa, kannattaa ensin harkita onko rahaa aivan loppumetreille saakka. Tarvittavien hoitokertojen määrää ei voi tietää etukäteen ja kun kerran poistoon ryhtyy, ei kesken oikein kannata jättää. Toisaalta jos todella haluat kuvan pois ennemmin tai myöhemmin, voi laserissa käydä aina silloin tällöin, kun rahaa on. Itse asiassa haalistumista on tapahtunut reilun vuoden tauon aikana todella paljon eli toivon, että tästä eteenpäin laser puree paremmin.

Tähän loppuun pakko kirjoittaa vielä kaikki kliseet: tatuointia kannattaa ihan oikeasti harkita pitkään. Olen aivan äärimmäisen onnellinen kahdesta asiasta. Siitä, etten ikinä ottanut suunnittelemiani trendipääskysiä solisluiden viereen, ja että kyljen peittävät uimapuvut ovat taas muotia.